Ruusuja ja risuja Sipilän eronneelle hallitukselle

Suurin osa Juha Sipilän hallituksen tekemisistä ei mielestäni ansaitse kiitosta. Toisaalta on kuitenkin aihetta kiittää niistä asioista, jotka menivät hyvin. Osa näistä asioista tietenkin tapahtui hallituksesta huolimatta maailmantalouden käänteiden mukana.

Hyvää eronneessa Sipilän hallituksessa oli työllisyysasteen nousu ja julkisen talouden alijäämän hienoinen tasoittaminen. Jokainen palkansaajien etua ajava haluaa suomalaisten ja Suomessa asuvien muiden maiden kansalaisten saavan töitä. Eikä kukaan halua velkaantua. Työllisten määrän nousu on jotain, josta palkansaajien etuja ajavien poliitikkojen on syytä antaa kiitosta Sipilän hallitukselle. Vaikka muuten olisi asioista aivan eri mieltä.

Läheskään kaikki työpaikoista ei toki ole eronneen hallituksen ansiota. Etlan arvion mukaan kilpailukykysopimuksen myötä syntyi 20 000 – 30 000 työpaikkaa. Myös työnteon kannustimien parantaminen, kuten esimerkiksi työttömyysturvan leikkaukset ja veronkevennykset ovat lisänneet työllisten määrää. Lisää työpaikkoja on syntynyt myös kansainvälisten suhdanteiden myötä. Nykyään työllisten tilastointiin käytetään erilaisia kriteerejä. Työlliseksi lasketaan aiemmasta poiketen myös sellaiset henkilöt, jotka ovat tehneet ansiotyötä vähintään tunnin tutkimusviikolla. Mutta eihän tunnin työllä kukaan pysty elättämään itseään.

Kieltämättä työllisten määrän kasvun keinoista voi kiistellä. Ja mielelläni kiistelenkin, sillä kiky-sopimus ja aktiivimalli olisi mielestäni voitu hoitaa paremmin ja ilman ihmisten kiusaamista. Pelkästään aktiivimallin parempi valmistelu olisi tuonut parempia tuloksia. Ihmisten kannustaminen ja tukeminen on ollut täysin unohduksissa, sen sijaan on tarjottu raippaa. Myös talouden alijäämän tasoittamista on vaikea arvioida, johtuiko se tosiasiassa hallituksesta, vai suotuisista taloussuhdanteista. Voi olla, että taas saatiin vain myytyä lisää valtion omaisuutta ulkomaille.

Valitettavasti ne ruusut jäävät tuohon. Sipilän hallitus mokasi sekä Suomen tulevan kilpailukyvyn, että SOTE-kuvion osalta. Nuo mokat lähentelevät eeppistä luokkaa.

Suomen tulevan kilpailukyvyn osalta Sipilän hallitus oli vahingollisin hallitus pitkiin aikoihin. Kuten Työ- ja elinkeinoministeriön raportissa 2019:1 todetaan, Suomi on Sipilän hallituksen aikana luopunut osaamiseen ja innovaatioihin perustuvasta politiikasta. Suomi on maa, jonka ilmasto-olosuhteet tuovat sille erityisiä haasteita. Siksi hyvän koulutuksen ja uusien keksintöjen tie on meille ainoa keino pärjätä.

Sipilän hallitus kuitenkin leikkasi rajusti sekä koulutuksesta että tutkimuksesta. Korkeatasoinen koulutus ja korkeatasoisesti koulutettujen ihmisten tekemä tutkimus ovat välttämättömiä taloudelliselle menestykselle. Ilman tutkimuksessa tehtyjä keksintöjä ja niiden innovatiivista kaupallista soveltamista ei synny niitä tuloja, joita tarvitsemme. Sipilän hallitus siis ajoi politiikkaa, joka köyhdyttää meitä tulevaisuudessa.

SOTE-kuvio ansaitsee aivan oman lukunsa. Sipilän hallituksen alkuperäiset tavoitteet SOTE-uudistuksen suhteet olivat kannatettavia. Kukaan suomalainen ei voi vastustaa tavoitteita, joiden mukaan kustannusten kasvua pyritään hillitsemään ja tasa-arvoinen hoito turvataan koko maassa. Mutta kuten yleensäkin, Sipilän hallituksen SOTE-uudistuksen ongelmat olivat yksityiskohdissa ja keskeiset tavoitteet unohtuivat. Kokoomus halusi verotulojen ohjaamista yksityisten hoitofirmojen voitoksi veroparatiiseihin ja Keskusta halusi maakuntahimmelin. Kun nuo tavoitteet yhdistettiin, saatiin aikaan “Frankensteinin hirviö”, joka olisi ollut kammottava kaikkien mielestä. Paitsi ehkä veroparatiisien voittoja keräävän tahon näkökulmasta katsottuna.

Toisin sanoen olen valmis antamaan tunnustusta Sipilän jo eronneelle hallitukselle sen saavutuksista. Käytännössä tuo tarkoittaa työllisyysasteen nousua ja velkaantumisen hienoista tasoittamista.

 

niinaalho
Sosialidemokraatit Kaarina

Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja, Kaarinan kaupunginvaltuuston pj. ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen 2. vpj. SDP:n puoluehallituksen jäsen. Koulutukseltani olen lähihoitaja, sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Opiskelen työn ohessa Turun kauppakorkeakoulussa johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa Porissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu