Niina Alho

Oikeus syödä kokonainen sydänlääke?

“Ei minulla ole tässä kuussa varaa sydänlääkkeisiin, joten otan vain puolikkaan annoksen. Rahat menivät siihen, kun piti käydä tapaamassa lääkäriä, jotta saisin todistuksen taksimatkoja varten. Olen 93-vuotias ja melko hyvässä kunnossa, joten minulle ei myönnetty kuin 5 taksimatkaa/kk. Sillä minun pitäisi hoitaa kauppa-asiat, lääkärikäynnit ja joskus olisi mukava päästä tapaamaan myös ystäviä seurakunnan kerhoon.”- Marjatta 

 

Ikääntyneiden köyhyys on yleisempää, kun huomioidaan terveyteen liittyvät tekijät köyhyyden määrittelyssä. Köyhyydestä puhuttaessa pelkät tuloihin perustuvat mittarit eivät kerro koko totuutta tilanteesta, sillä tulojen riittävyyteen vaikuttavat myös terveysmenot, kuten terveydenhuollon maksut ja lääkekustannukset.

Kun terveys reistailee pitää käydä useammin lääkärissä, kulkea lääkäriin ja käyttää joskus kalliitakin lääkkeitä. Toisinaan on tarve palveluille, kuten kotihoidolle, ruokapalvelulle tai siivousavulle. Tämä kaikki tietenkin maksaa ikäihmiselle. Yhä suurempi osa vähävaraisten iäkkäiden varoista kuluu lääkkeiden, terveyspalveluiden ja kotona asumisen mahdollistavien palveluiden hankintaan. Näin ollen ikäihmisten köyhyys saattaa jäädä näkymättömiin, jos seurataan vain pelkkiä tuloja.

THL on tutkinut terveysmenojen vaikutuksia köyhyyteen. Yli 65-vuotiaat pienituloiset käyttävät eniten julkista terveydenhuoltoa ja siten maksavat eniten myös palvelumaksuja. Työssä käyvällä väestöllä on työterveyshuolto ja alle 18-vuotiaat ovat vapautettuja useista maksuista. THL:n tutkimuksen mukaan yli 65-vuotiaiden kohdalla köyhyysaste kasvaa 0,7-1,9%, kun terveydenhuollon asiakasmaksut huomioidaan.

Minimi yksinasuvan eläke on 785€/kk. Vuoden vaihteessa nollautuvat lääkkeiden omavastuut, terveydenhuolto ja matkustuskulut tekevät monille toimeentulosta äärimmäisen tiukkaa. Eläkeläiset voivat hakea useita eri tukia paikkaamaan menojaan, mutta tukiviidakko on haasteellinen. Toimeentulotuki on sosiaalietuuksista viimesijaisin taloudellisen tuen muoto, jonka tarkoituksena on turvata ihmisarvoisen elämän kannalta välttämätön toimeentulo. Moni eläkeläinen saattaa jättää tuen hakematta, vaikka olisikin siihen oikeutettu, sillä tukien hakeminen on usein haastavaa. Tukien hakemiseen liittyy paljon epätietoisuutta ja aina siihen ei tarjota riittävästi apua esimerkiksi kunnan puolelta.  Osa tuen tarvitsijoista ei välttämättä edes tiedä olevansa oikeutettuja tukeen ja toiset taas saattavat kokea tilanteen sosiaalisesti häpeällisenä.

Vaikka ikäihmisten köyhyydestä on käyty viime aikoina paljon keskustelua, teot köyhyyden vähentämiseksi ja ehkäisemiseksi ovat jääneet tekemättä.  Eläkkeisiin tehty indeksien jäädyttäminen ja elämisen kustannusten nousu saa eläkeläisten tilanteen näyttämään tulevaisuudessakin köyhältä. Siksi ikäihmisten köyhyyden vähentäminen tulisikin nostaa yhä vahvemmin poliittisen keskustelun kohteeksi. Mielestäni ikäihmisten köyhyyttä ei nujerreta pelkästään pieniä eläkkeitä nostamalla. Tilanteen korjaamisessa tulee ottaa nykyistä paremmin huomioon myös ikäihmisiin kohdentuvat muut välittömät menot, kuten terveydenhuollon palvelumaksut tai lääkekorvaukset. Jokaisella ikäihmisellä tulisi aina olla oikeus syödä kokonainen sydänlääke ja tavata ystäviään silloin tällöin.                   

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat