Miehet kuolevat ennen naisia

Suomalaisen miehen elinikä on Pohjoismaiden lyhin. Hän kuolee todennäköisesti kuusi vuotta naista aikaisemmin. Työntekijänä ahkerasti työskennellyt suomalainen mies kuolee taas kuusi vuotta aikaisemmin kuin miespuolinen pomonsa. Työikäisenä duunarilta jäävät ansaitut eläkevuodet vähäisiksi samalla, kun monta vuotta aikaisemmin eläkkeelle jäänyt johtaja nauttii terveistä eläkevuosista paljon kauemmin.

Tasa-arvokysymyksistä puhutaan nykyisin paljon, mutta sukupuolten välisestä terveyden tasa-arvosta tuskin keskustellaan tarpeeksi. THL:n mukaan Suomessa miesten odotettavissa oleva elinikä on kuusi vuotta matalampi kuin naisilla. Kansainvälisestikin tarkasteltuna ero on suuri ja suomalaisten miesten elinikä onkin Pohjoismaiden lyhin. Miesjohtajat elävät keskimäärin kuusi vuotta kauemmin kuin miespuoliset alaisensa. Sukupuolta merkittävämpiä tekijöitä elinajanodotteeseen ovat sosioekonomiset erot. THL:n mukaan “esimerkiksi 35-vuotias työntekijämies elää keskimäärin 74-vuotiaaksi, kun vastaavan ikäinen johtavassa asemassa oleva mies elää keskimäärin 80-vuotiaaksi. Naisilla vastaava ero on runsaat kolme vuotta.”

Terveyden tasa-arvon saavuttaminen edellyttää terveyttä edistävien toimenpiteiden tehostamista ja hoitoonpääsyn turvaamista. Tärkeää olisi pohtia sitä, miten saadaan ehkäisevien palveluiden piiriin ne miehet, joiden terveystietoisuus on heikko tai joiden omat voimavarat terveyden ylläpitämiseen ja sen edistämiseen ovat heikentyneet. Tarvitaan miesnäkökulmaa ja henkilöstön koulutusta kohtaamaan miehiä, isiä ja poikia. Toisaalta palveluiden pitäisi olla sellaisia, että miesten kynnys hakeutua hoitoon olisi matalampi. Eli palveluiden muotoilussa tulisi kuunnella tarkemmin miesten toiveita.

Terveyspalvelut eivät ole myöskään tasapuolisesti saatavilla. Työterveyshuoltoa tai esimerkiksi yliopistossa opiskelevien terveydenhuoltoa on enemmän ja usein ilmaiseksi saatavilla kuin työttömän tai ammattikouluopiskelijan terveydenhuoltoa. Tilanne on tämä siitä huolimatta, että jälkimmäisiin tulisi terveyserojen kaventamiseksi kohdentaa tehostetusti terveys- ja hyvinvointipalveluita. Esimerkiksi työttömistä ja asunnottomista miesten osuus on naisia suurempi. Myös nuorisotyöttömyys on yleisempää miehillä kuin naisilla. Miesten terveyden epätasa-arvon voidaan nähdä jossain määrin kertautuvan sosioekonomisten vaikutusten vuoksi.

Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen keskeisimmästä tavoitteesta, terveyserojen kaventamisesta ja kustannusten hillitsemisestä, vain jälkimmäinen on saanut julkisuudessa merkittävää huomiota. Sotessa on luovuttu keskeisestä palveluiden integraatiotavoitteesta ja oleelliset näkökulmat ovat peittyneet kiistelyjen varjoon.

Vai ovatko keskeisimmät tavoitteet muuttuneet tyystin vuosien varrella? Terveyserojen kaventaminen on laaja tasa-arvokysymys. Myös miesten terveyden tasa-arvoon tulee kiinnittää huomiota.

Nykymenolla mies ja duunari kuolevat jatkossakin vuosia ennen naisia sekä johtajia.

 

niinaalho
Sosialidemokraatit Kaarina

Varsinais-Suomen SDP:n puheenjohtaja, Kaarinan kaupunginvaltuuston pj. ja Varsinais-Suomen hyvinvointialueen aluehallituksen 2. vpj. SDP:n puoluehallituksen jäsen. Koulutukseltani olen lähihoitaja, sairaanhoitaja ja terveystieteiden maisteri. Opiskelen työn ohessa Turun kauppakorkeakoulussa johtamisen ja organisoinnin oppiaineessa Porissa.

Ilmoita asiaton viesti

Kiitos!

Ilmoitus asiattomasta sisällöstä on vastaanotettu